Yhteiskäyttöautoista on tulossa vakavasti otettavaa bisnestä
Tavallinen henkilöauto seisoo käyttämättömänä keskimäärin 90 prosenttia ajasta. Näin toteaa muun muassa Transport & Environmentin raportti. Ei siis ihme, että asialle on pyritty tekemään jotakin jo pitkään.
Yhteiskäyttöautoja on tarjottu ratkaisuksi aiemminkin, mutta aika ei ole ollut Suomessa kypsä jakamistaloudelle. Nyt tuuli näyttää kääntyneen, ja siihen vaikuttavat monet seikat.
Kenties painavin syy on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja, ja autojen yhteiskäytöllä päästöjä voidaan vähentää.
Yhteiskäyttöautoselvityksissä on todettu, että yksi yhteiskäyttöauto korvaa liikenteestä 5–15 autoa. Vaikutukset vain voimistuvat, jos yhteiskäyttöauto on täyssähköinen ja korvaa polttomoottoriautoja.
Toinen merkittävä syy on kaupungistumisen megatrendi. Se ohjaa kaavoituspolitiikkaa, jossa autoille jää yhä vähemmän parkkipaikkoja. Kaavoittajat, rakennuttajat ja taloyhtiöt antavatkin enenevässä määrin tilaa yhteiskäyttöautoille asuntokohtaisten autopaikkojen sijaan.
Kolmas ilmiöön vaikuttava megatrendi on vastuullisuus. Yhä useampi meistä haluaa toimia yksityishenkilönä, yrityksenä tai yhteisönä niin, että maailma olisi ansiostamme hitusen parempi paikka elää. Tämä näkyy muun muassa jakamistalouden nousuna, jolloin tavaroiden omistaminen ei enää ole itseisarvo.
”Yhteiskäyttöautoselvityksissä on todettu, että yksi yhteiskäyttöauto korvaa liikenteestä 5–15 autoa.”
Myös yritykset miettivät aiempaa tarkemmin omia arjen tekojaan. Työntekijöiden liikkuminen halutaan hoitaa vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti täyssähköisillä yhteiskäyttöautoilla.
Myös autoilun kustannuksilla on merkitystä. Auton omistamisen kustannukset ovat Suomessa korkeat, ja moni kuluttaja valitsee mieluummin edullisemman liikkumisen muodon. Perheessä voi myös jo olla yksi auto, jolloin kynnys toisen omistusauton hankkimiseen on korkea.
Näistä syistä yhteiskäyttöautojen suosio on kasvanut ja kasvaa edelleen maailmalla. Ruotsista kantautuneet kokemukset ovat tosin opettaneet sen, että palveluun tulee yhdistää vaivaton pysäköinti.
Omien, Suomessa tehtyjen kyselytutkimustemme perusteella tiedämme, että noin 10 prosenttia kaupunkilaisista on kiinnostunut yhteiskäyttöautoilusta. Viiden vuoden kuluttua arvioimme luvun olevan jo 20 prosenttia. Ei siis enää mikään marginaaliryhmä.
Autojen yhteiskäyttömarkkinoiden arvioidaankin kasvavan kansainvälisesti noin yhdeksän miljardin dollarin suuruisiksi vuoteen 2026 mennessä.
Yhteiskäyttöautoissa on siis kyse paitsi ilmaston- ja liikkumisen muutoksesta, myös vakavasti otettavasta bisneksestä.
Operatiivinen johtaja Mika Engberg, Aimo Park Oy
Toimitusjohtaja Harri Toivonen, One Leasing Finland Oy
